Eilisen päivän pitkät kävelyt tuntuivat kehossa vielä aamulla niin, että lähdimme liikkeelle hitaasti, mutta lähdimme kuitenkin. Aurinko paistoi ja sää oli houkutteleva. Takin sai riisua päältä matkalla kohti Spandaun vanhaa kaupunkia ja linnoitusta. Vanha kaupunki oli mielestämme aika vaatimaton vanhaksi kaupungiksi, mutta saimmekin tietää, että siitä olikin suurin osa tuhoutunut sodassa.
Linnoitusalueelle Zitadelleen oli pieni pääsymaksu, jolla pääsi alueen useisiin museoihin. Museoissa oli nähtävillä tämän hyvin vanhan, saarelle sijoittuvan linnoitusalueen historiaa. Lisäksi oli kaksi taidemuseota, joista toisessa kävimme. Yhdessä rakennuksessa oli taiteilijoiden ateljeita. Linnoituksen torniin olisi voinut kiivetä kierreportaita ylös asti, mutta emme kiivenneet 😬.
Paluumatkalla linnoituksesta piipahdimme Spandaun vanhan kaupungin kirkossa, jonka jälkeen suuntasimme rautatieasemalle.
Osasimme jo hienosti etsiä junan kohti Berliinin Eläintarhan pysäkkiä, emmekä seisoneet enää kymmentä minuuttia junan eteisessä ennen asemalle saapumista odottamassa junan pysähtymistä. Alamme vähitellen oppia 👍.
Tarkoituksenamme oli mennä Keisari Vilhelmin muistokirkkoon, jota ystävämme olivat suositelleet. Istuimme aseman lähelle puistonpenkille syömään asemalta ostamamme nakkileivonnaisen.
Tutkimme navigaattorista reitin kirkolle ja se olikin yllättävän pitkä, 1,8 km. No, kävellä lompsimme kirkolle, vaikka vähän harmitti se pitkä kävely. Olimme luulleet, että asema on ihan kirkon lähellä. Kirkko oli suurimmaksi osaksi hävitetty pommituksissa, mutta säilyneeseen osaan oli tehty ikäänkuin muistokirkko keisarille. Siellä oli muutamia kauniita maalauksia ja kirkon historia kerrottuna.
Viereen oli rakennettu hyvin moderni ja kaunis uusi kirkko, seinät tehty pienistä sinisistä lasimaalauksista. Onneksemme kirkossa oli meneillään kuoron ja orkesterin harjoitukset. Pääsimme kuulemaan todella kaunista musiikkia levähtäessämme kirkossa. Lisäksi sytytimme kynttilät rakkaittemme muistoksi.
Kirkossa aloimme tutkia reittiä kirkosta lähimmälle rautatieasemalle ja huomasimme, että sehän on 350 metrin päässä. Ihmettelimme, miksi navigaattori oli tulomatkalla ohjannut meidät niin pitkän reitin kautta. Lopulta tajusimme, että olimme jääneet junasta yhtä pysäkkiä liian aikaisin eli Charlottenburgissa 🙄. Junassa eivät kuulutukset toimineet ja näyttökin sattui olemaan meidän vaunussa rikki. Niinpä jäimme liian aikaisin pois junasta ja saimme lisää kävelymatkaa. No, ei se mitään, seikkailemaan tänne on tultukin. Ennen paluumatkaa kävimme Eurooppa-keskuksen pizzeriassa syömässä. Nyt matka sujui ongelmitta ja pääsimme hyvissä ajoin hotellille pötköttelemään ja tekemään päivän työt eli kirjoittamaan blogia, pienentämään ja valikoimaan valokuvia ja merkkaamaan päivän rahamenot exceliin. Lisäksi tulevien majoitusten ja paikkalippujen varausta. Huomenna onkin matkustuspäivä eli viitisen tuntia matkaa Prahaan, jossa viivymme neljä yötä. Varpaat saavat vähän levähtää. Tälle päivää tuli kymmenkunta kilometriä kävelyä.
