Tälle aamulle piti laittaa herätyskello soimaan vähän vaille seitsemäksi, että ehdittiin syömään aamupalaa ennen lähtöä junalle. Aamu oli pilvinen, mutta enää ei satanut. Jätimme hyvästit kauniille Ljubljanalle.




Alla olevassa kuvassa on hotellin vieressä olevan vanhusten hoivakodin seinässä olevasta mainiosta graffitista. Harmillista muuten, että monet Ljubljanan vanhojen ja kauniiden talojen seinät on sotkettu. Tämä graffiti oli sopiva ja hauska paikallaan. 

Junassa oli vain kaksi vaunua eikä matkustajista ollut paljon. Otin taas kuvia upeista vuoristomaisemista, joissa pilvet olivat vielä alhaalla. Sava-joki virtasi rautatien varrella lähes koko matkan.







Pysähdyimme muutamalla asemalla ja vaihdoimme junaa Dobovassa. Odottelimme sinne saapuvaa junaa yli puoli tuntia. Pitkä viljankuljetusjunakin odotteli asemalla.




Juna oli Zürichistä Zagrebiin menevä yöjuna, jossa oli keulassa pari päivävaunua. Samassa hytissä meidän kanssa istui nuoripari, joka kertoi asuvansa Zagrebissa ja käyneensä nyt Zürichissä. Dobovasta oli enää parinkymmenen minuutin matka Zagrebiin.

Kävelimme aseman lähellä olevaan majapaikkamme, pieneen B&B -paikkaan, joka on vanhassa kerrostalossa oleva muutaman huoneen asunto. Yhteinen aamiaishuone näyttää kodikkaalta ja vastaanoton nuori nainen oli oikein ystävällinen ja avulias. Huoneessamme on oma kylpyhuone.


Jätimme reput asuntoon ja lähdimme kaupungille kävelylle. Kiertelimme vanhassa kaupungissa ja teehetken jälkeen kävelimme takaisin asunnolle, joka oli nyt siivottu. Lepäilimme ja suunnittelimme ensi viikkoa, ostimme matkoja ja majoituksia.





Sitten lähdimme etsimään hyvää ruokapaikkaa. Katselimme samalla aseman lähellä olevaa puistoa ja kaupungin vanhoja rakennuksia.






Melkein sattumalta löysimme saman hyvän ravintolan, jossa söimme viime syksynä, kun olimme menossa Splitiin ja kulutimme täällä aikaa jatkoyhteyttä odotellessa. Ravintolassa on oikein maukas kroatialainen ruoka ja superystävällinen ja kohtelias henkilökunta, joka saa asiakkaan tuntemaan itsensä aivan erityiseksi. Minä söin grillattuja vasikanlihasuikaleita ja kasviksia ja Paula valkoista Adrianmeren kalaa kasvisten kera. Kala oli samannäköistä ja samaan tapaan valmistettu kuin se, jonka minä söin Postojnassa.




Sittenpä kävelimme asunnolle lepäilemään. Tänään kävelykilometrejä tuli noin kahdeksan.


Jätä kommentti