Blogi oli useamman päivän poissa toiminnasta, joten yritän nyt jälkikäteen muistella päivän kulkua.
Kymmenen maissa aamulla lähti bussi kohti Rovinjia. Pysähdyimme noin kymmeneksi minuutiksi suunnilleen matkan puolivälissä. Ihastelimme maisemia matkan varrella. Oli korkeita ja vielä korkeampia vuoria, jopa puuttomia huippuja. Oli matalia laaksoja, siltoja, jotka kulkivat pelottavan korkealla. Kallioihin oli louhittu paljon tunneleita, joista jokunen oli useamman kilometrin mittainen. Tiet ovat pääosin hyviä ja bussit hyvin varusteltuja.
Pysähdyspaikalla oli ensimmäisenä vastassa iloisen värinen lehmä.
Kävelimme Rovinjin linja-autoasemalta muutaman sadan metrin matkan majapaikkaamme. Levähdimme vähän aikaa ja päätimme lähteä tutustumaan kaupunkiin. Ilma oli lämmin ja kesäinen. Ensimmäisen kerran matkan aikana vaihdoimme kesäkoltut päälle.
Kuljimme rantabulevardia pitkin ja ihastelimme kirkkaana kimmeltävää merta. Rannalla oli useita jäätelöbaareja. Yhdessä niistä söimme herkulliset jäätelöannokset. Jatkoimme matkaa kohti kohti korkeaa kukkulaa, jossa sijaitsee vanha kaupunki ja kukkulan korkeimmalla kohdalla Pyhän Eufemian kirkko vieressään korkea kellotorni.
Kirkko on rakennettu 1700 -luvun alkupuoliskolla. Se on roomalaiskatolinen kaunis kirkko, jonka takaosassa on iso sarkofagi. Siinä lepäävät Eufemian maalliset jäännökset. Vihdoin pääsin kirkkoon, jossa oli mahdollisuus sytyttää kynttilät sekä Anskulle että Jukalle.
Kirkolta kävelimme kukkulaa alas hiljalleen kapeita kujia pitkin. Matkalla oli useita pieniä puoteja. Joissakin oli myytävänä vaatteita, joissakin koruja. Oli myös useita tauluja myyviä putiikkeja. Rovinj onkin taiteilijoiden suosima kaupunki.
Palattuamme alas kukkulalta etsimme ravintolan, jossa söimme maukkaan aterian. Kävelimme takaisin majapaikkaamme viettämään rauhallista loppuiltaa. Illan aikana Arjalle tuli flussaoireita ja nousi kuume.
Jätä kommentti