Herätyskello soi viideltä, teimme aamutoimet ja totesimme, että Käärijä tuli toiseksi viisuissa, mikä tietysti vähän harmitti. Otimme mukaan hotellista saamamme eväspussin ja kävelimme satamaan, aikaa meni vartin verran. Juuri kun pääsimme satamaan, alkoi pieni sade. Pääsimme heti sisälle katamaraaniin odottamaan tsekkausta, joka alkoi vähän yli kuuden. Lipuissa oli kehotus olla tsekkauksessa viimeistään kuudelta, mutta hyvin olisi näköjään ehtinyt vaikka puoli seitsemältä, koska järjestelyt alkoivat vasta kuuden aikaan. Lähtijöitä oli alle 20, mukaan olisi mahtunut arviolta parisataa. Henkilökunta oli pääasiassa thaimaalaisia, laivayhtiö Venezialines.
Laiva lähti kuitenkin liikkeelle vähän ennen seitsemää. Istuimme sisällä, koska satoi vettä ja oli aika viileää. Takki piti olla päällä, että tarkeni. Söimme eväät eli sämpylät, jugurtit ja banaanit kohta laivaan päästyämme. Sinne jäi kaunis Rovinj vesisateeseen.
Puolen tunnin päästä rantauduimme yllättäin naapurikaupungin Porecin satamaan ja sieltä tuli lisää matkustajia mukaan, ei kuitenkaan paljoa.
Lähdimme jatkamaan aavalle merelle, jossa aallot suurenivat ja vesi loiskahteli ikkunaan asti. Laivassa oli pieni kahvila, mutta emme käyttäneet sen palveluja.
Venetsiaa lähestyttäessä alkoi näkyä saaria ja meri tyyntyi, mutta sade jatkui. Menimme suurta kanaalia myöten ohi St. Markuksen katedraalin ja saavuimme St. Basilionin laituriin, jossa oli maissa vielä ylimalkainen passintarkastus. Matka kesti yhteensä neljä tuntia.
Satamasta lähdimme pikaisesti kävelemään vesisateessa kohti rautatieasemaa. Kysyimme muutamalta vastaantulijalta tietä, koska kaupungissa on todella vaikeaa suunnistaa navigaattorinkin avulla ja nyt emme sateen takia halunneet aukaista puhelinta. Löysimme rautatieaseman ja saimme ostetuksi automaatista liput Venetsia Mestreen, jossa meillä on huone samasta hostellista kuin alkumatkalla. Juna oli jo asemalla ja pääsimme matkaan hetken kuluttua. Matka kesti 10 minuuttia, ja asemalta hotellille alle 20 minuutin kävelymatka. Saimme huoneen samantien, vaikka kello oli vasta puoli yksi.
Kuivattelimme hetken varpaitamme ja vaatteitamme ja lähdimme lähimpään ruokapaikkaan syömään. Söimme hyvät pitsat ja lähdimme levähtelemään. Viime yö jäi lyhyeksi, mutta päätimme pysytellä hereillä iltaan asti. Niinpä lähdimme lähistölle äitienpäiväleivoksille ja pienelle kävelylle. Sade oli lähes lakannut.
Palattuamme suunnittelimme huomista päivää eli reissua Muranon saarelle. Huomiseksi on luvattu aurinkoista päivää.
Jätä kommentti