Prahassa ollaan

Aamulla pakattiin tavarat rinkkoihin ja lähdettiin tapamme mukaan hyvissä ajoin kävelemään kohti rautatieasemaa. Asemalta ostettiin vähän evästä junaan ja sen jälkeen istuttiin liki kolme varttia odottelemassa junan lähtöä kohti Prahaa.

 

 

Matka kesti noin viisi tuntia, jonka istuimme kuuden hengen hytissä kuin sillit purkissa. Onneksi meillä oli paikkaliput, sillä juna oli aivan täynnä. Osa matkustajista joutui seisomaan junan käytävällä.  Kuuntelimme matkan aikana äänikirjaa ja ihailimme upeita maisemia. Saksan ja Tšekin rajan jälkeen matkalla oli korkeita kukkuloita.

Asemalta oli mukavan lyhyt matka hotellille, joka on lähellä kaupungin keskustaa. Hetken aikaa huokaistuamme menimme hotellin aulaan ja katselimme tulevista tapahtumista kertovia esitteitä. Varasimme huomiselle hotellivirkailijan ystävällisellä avustuksella liput kirkossa olevaan konserttiin.

Kävimme syömässä lähellä olevassa ravintolassa, jossa oli maittavaa ruokaa. Ravintola sijaitsee viihtyisän aukion laidalla. Ilma on niin lämmin, että söimme ulkona. Ensi tuntumalta tunnelma Prahassa vaikuttaa rennommalta kuin Berliinissä.

Syötyämme päätimme, että lähdemme hotellille pienen kävelylenkin jälkeen. Kuinka ollakaan yhdellä ovella oli sisäänheittäjä, joka sai houkuteltua meidät katsomaan Joutsenlampi balettia. Esitys oli hieno ja pysyimme hereillä koko ajan, vaikka väsymys meinasi välillä painaa silmiä kiinni.

Huomenna lähdemme tutustumaan kaupunkiin tarkemmin ja ainakin yritämme välttää liiallista rasitusta.

 

 

 

Kävelyllä Berliinissä

Erinomaisen aamiaisen jälkeen lähdettiin innolla tutustumaan Berliinin nähtävyyksiin. Aloitimme reissun matkustamalla kaupunkijunalla Alexanderplazille. Aukiolla oli iso remontti menossa eikä siitä saanut kunnollista kokonaiskuvaa. Katseltiin siellä vähän aikaa ja otettiin suunta Friedrichstrasselle.

Alkumatkan maisemat olivat aika karuja, kunnes pääsimme puistoon ja joen varrelle. Löysimme laiturin, josta kapusimme veneeseen. Vene ajoi Spree -joella tunnin verran. Katselimme rannalle eri vuosisadoilla pystytettyjä hienoja rakennuksia, joista iso osa oli erilaisia hallintorakennuksia sekä joitakin museorakennuksia. Saimme ”kapulan”, josta kuulimme suomenkielisen selostuksen. Sää oli kaunis ja veneessä oli mukava istuskella.

Veneeltä kävelimme pienen matkan Tränenpalast -museolle, kyynelten palatsille. Paikka toimi rajanylityspaikkana Berliinin muurin aikana. Rajatarkastastukset varsinkin Itä-Berliinin puolella ovat olleet vailla vertaa. Varsinkin korvalehden muotoon on kiinnitetty erityistä huomiota.

Matka jatkui Brandenburgin portille ja sieltä menimme syömään lähistöllä olevaan ravintolaan saksalaista maukasta perunakeittoa makkaroilla. Kun palasimme portille takaisin, siellä oli menossa rauhallinen mielenosoitus irakilaisten naisten tasa-arvon puolesta.

 

Seuraavaksi kävelimme holokaustin muistomerkille. Paikka on todella koskettava ja puhutteleva harmaine erikokoisine kivipaaseineen ja kapeine käytävineen.

Matka check point charlielle ei kestänyt kauan. Siellä oli paikallaan keskellä katua amerikkalaisten sotilaiden hoitama rajanylityspaikka ja läheisyydessä tietoa, miten paikka aikoinaan toimi.Samassa paikassa oli nähtävillä hyvin pieni osa Berliinin muuria.

Emme vielä malttaneet lopettaa kierrostamme vaan menimme Berliinin juutalaismuseoon, jossa esitellään Saksassa asuneiden juutalaisten historiaa. Rakennus edustaa todella erikoista arkkitehtuuria. Museo on erittäin mielenkiintoinen ja siellä olisi saanut kulumaan vaikka kokonaisen päivän. Meillä loppui kunto kesken ja viimeiset osat museosta menimme nopeasti läpi.

Onneksi löysimme läheltä pienen viihtyisän turkkilaisen kahvilan, jossa joimme kaakaota ja söimme hyvät saksalaiset pullat.

Emme antaneet vielä periksi, vaan kävelimme Potsdamer aukiolle katsomaan Valofestivaalia. Pettymykseksemme siellä ei ollutkaan kovin kummoista esitystä. Siksi talsimme jo jalkoja kivistäen vielä illan päätteeksi Brandenburgin portille ja katselimme tovin aikaa valoshowta, joka palkitsi kävelemisen vaivan.

Tulimme kaupunkijunalla takaisin Spandauhun. Kyllä Interrail -lippu on kätevä, kun sitä voi käyttää myös näihin matkoihin. Hotellille oli vielä kävelymatkaa toista kilometriä. Jalkapohjat kihelmöi ja jalkoja särkee, mutta noin viidentoista kilometrin kävely kannatti. Ehdimme tämän päivän aikana nähdä monenlaista. Huomenna on vuorossa uudet seikkailut.

 

 

Päiväkävely Kööpenhaminassa

Lähdettiin liikkeelle hyvissä ajoin aamusella ja nautittiin aamiainen matkan alkutaipaleella. Käveltiin pienen mutkan kautta Marmorikirkolle. Ovet olivat lukossa, vaikka tiedotteen mukaan sisään olisi pitänyt päästä.

Jatkettiin Amalienborgin linnan pihalle. Aikaa vahdinvaihtoon oli melkein tunti. Seisoskeltiin ja katseltiin, miten väkeä alkoi vähitellen kertyä paikalle. Vahdinvaihto oli juhlallinen sotilassoittokunnan säestämänä.

Matka jatkui Nyhamniin. Vähän aikaa piti googlailla, mistä löytäisimme veneristeilyn lähtöpaikan. Pääsimme matkaan melkein saman tien ostettuamme liput. Alus ajoi useammalla kanavalla. Opas puhui tosi nopeasti vuoroin englantia ja tanskaa. Yritimme saada jotain tolkkua englanninkielisestä selostuksesta. Matkalla nähtiin monia mielenkiintoisia rakennuksia ja aika kaukaa pieni merenneitopatsas selkäpuolelta.

Alus jätti meidät eri paikkaan kuin mistä astuimme siihen. Vähän aikaa piti pyöriä ympyrää ennen kuin meille selvisi, missä mahdetaan olla. Kun sijaintimme selvisi, osasimme suunnistaa kävelykadulle. Onneksi reppuun ei mahdu mitään ylimääräistä niin ei tullut kiusausta ostaa mitään.

Kävelykadulta jatkoimme matkaa takaisin Marmorikirkolle. Tällä kertaa pääsimme ihailemaan kirkkoa sisältä ja rauhoituimme istumaan hetkesi kirkon penkkiin.

Nälkä alkoi kurnia vatsassa, vaikka ennen kirkkoon menoa olimme juoneet kupillisen teetä ja syöneet pientä purtavaa. Kävelimme puiston läpi ja ihailimme kaunista luontoa. Olimme päättäneet mennä meille suositeltuun sushiravintolaan syömään. Muutaman mutkan kautta pääsimme perille. Söimme vatsat täyteen ja ruoka oli maukasta.

Päivän aikana näimme lukemattomia pyöräilijöitä ja lähes uskomattoman kokoisia pyöräparkkeja. Jäin miettimään, miten ihmeessä niistä voi löytää oman pyöränsä.

Kävelimme tänään noin kymmenen kilometriä. Hyvin jaksettiin, mutta kyllä talsiminen tuntuu jaloissa meillä molemmilla. Päivän päätteeksi käytiin juomassa majapaikkamme alakerran baarissa yhdet oluet.

 

 

Ruotsissa ollaan

Aamulla tehtiin viime hetken valmistelut ja sitten ootettiin aikaa. Ootellessa aktivoitiin mobiililipusta matka Kemiin ja se toimi juuri niin kuin piti. Ystävämme Wilma kiidätti meidät asemalle. Ehdittiin junaan oikein hyvin, sillä ehdittiin istua puolisen tuntia ennen kuin juna lähti liikkeelle.

 

Kemissä mentiin sitä rivakammin, että ehdittiin Haaparannalle lähtevään onnikkaan.

Haaparannalta talsittiin Rajalle Tornioon syömään ja Ruotsin puolella käytiin ostamassa Ikeasta vähän suklaata matkaevääksi. Linja-autoasemalla istuttiin taas oottamassa aikaa, kunnes päästiin jatkamaan matkaa onnikalla Luleåån.

Istuttiin onnikassa yläkerrassa etupenkissä ja nähtiin matkalla upea auringonlasku. Kalixissa juututtiin ruuhkaan ja meinasi jo pelottaa ehditäänkö junaan, mutta hyvin ehdittiin. Kerettiin hakea hampurilaiset junaan mukaan, ettei kuolla yöllä nälkään. Makuuvaunu on samaa tasoa kuin Suomessa vanhat makuuvaunut.

Nyt on ensimmäinen matkapäivä onnistuneesti lopuillaan ja kohta päästään unten maille. Nyt on jännitys helpottanut ja on huojentunut  olo, kun kaikki sujui niin hienosti. Mobiililippu toimii ja junat ja bussit kulkivat aikataulun mukaan. Kummastusta herätti, miten vähän matkustajia oli liikkeellä.